Talouden suunnittelu rakennusalalla – menetkö mutulla vai faktalla?
Talouden suunnittelussa tärkeintä ovat ennen kaikkea todelliset toteumat.
Kevään aikaan kuntotalkoot ovat pinnalla, ja me haastammekin kysymällä, millaisessa kunnossa ovat organisaatiosi talouden suunnitteluprosessit?
Kun rakennusalalla tavoitellaan pitkän tähtäimen kisakuntoa liiketoiminnan ohjaamiseen, kehittämiseen ja kannattavuuden seurantaan, löytyvät parhaat työkalut huolella tehdyistä suunnitelmista. Takkuavat ja näppituntumalla sipaistut suunnitteluprosessit tai budjetoinnista luopuminen tehottomana toimintana ovat suurimpia sudenkuoppia, joihin yritykset usein kompastuvat.
Mutu-tuntuma vs. todellinen toteuma
Talouden ennustamista ja budjetointia ei kannata jättää laatimatta ja rakentaa taloutta mutun tai pankkitilin saldon varaan. Yhtä koukuttavaa olisi ottaa tavoitteeksi edellisen vuoden luvut ja lisätä niihin vain kasvukerroin. Mutta, mitä lisäarvoa yritykselle tuo suunnittelu, joka ei perustu realiteetteihin? Talouden suunnittelussa tärkeintä ovat ennen kaikkea todelliset toteumat: suunnittelumalli voi yrityksen koon mukaan olla hyvinkin kevyellä tavalla hoidettu, mutta karkeakin arvio on tyhjää parempi.
Rima turhankin tarkassa
Budjetteja ja ennusteita on tarpeetonta laatia pikkutarkasti sentin tai euron tarkkuudella. Turhan tarkasti tehty suunnitelma harvoin tuottaa lisäarvoa, mutta laatimiseen uppoaa arvokasta työaikaa. Lisäksi on hyvä miettiä, mitkä ovat oleelliset tulo- ja menoerät, joita halutaan seurata. Entä, mitkä liiketoiminnot voidaan ennustaa ja budjetoida omina kokonaisuuksinaan. Olennaisinta on, että liiketoiminnot pystytään erottelemaan myös kirjanpidossa, sillä vain siten toteumia voidaan verrata asetettuihin tavoitteisiin.
Tavoitteet valmiina, entä seuranta?
Jotta laadituista ennusteista ja budjeteista olisi hyötyä, tulee lukuja seurata säännöllisesti ja poikkeamiin reagoida nopeasti. Tavoitteet ja suunnitelmat on hyvä myös asettaa mahdollisimman realistisiksi. Se, mitä ollaan tavoittelemassa sekä pitkällä että lyhyellä aikajänteellä, pitää olla selkeää organisaation kaikilla tasoilla. Samoin se, mitä tavoitteiden ylittäminen edellyttää.
Budjetointia liikevaihto edellä
Voiko liikevaihtotavoitteen päättää miettimättä ensin yrityksen tulostavoitetta, rahoituseriin tarvittavaa summaa, yrittäjän palkkatarvetta, veroja tai liiketoiminnan muuttuvia ja kiinteitä kuluja? Vastaus on ei. Arvokkaampaa on lähteä liikkeelle alhaalta ylöspäin, eli ensin tulee pohtia yrityksen liikevoittotavoitetta, kulueriä sekä verotusta. Vasta näiden jälkeen on liikevaihtotavoitteen vuoro.
Tutuin ja turvallisin ei välttämättä ole hyödyllisin
Tuttua ja turvallista budjetointi- ja ennustemenetelmää saatetaan käyttää yrityksessä vuodesta toiseen, vaikka se ei tuottaisi optimaalisinta hyötyä. Siksi onkin hyvä poistua omalta mukavuusalueelta ja rohjeta kokeilemaan vaihtoehtoisiakin tapoja. Kerran vuodessa toteutettavan raskaan budjetointikierroksen sijaan yritykselle voisi sopia paremmin rullaava budjetointi, jossa joka kuukausi laaditaan budjetti 12 kuukaudelle eteenpäin. Toinen vaihtoehto on liukuva budjetointi, jossa muuttuvia kuluja päivitetään koko ajan esimerkiksi suhteessa toiminta-asteeseen tai liikevaihtoon.
Haluatko välttää yllä mainitut “ansat” ja tuulettaa voittajana maaliviivalla? Jätä yhteydenottopyyntö, niin autamme sinua mielellämme rakennusalan taloushallinnossa.
