Perintöoikeudelliset haasteet sukupolvenvaihdoksessa: Suosiolahjan soveltaminen

Sukupolvenvaihdokseen liittyvät perintöoikeudelliset haasteet voivat olla monimutkaisia, mutta niiden ymmärtäminen on tärkeää yrittäjille, jotka suunnittelevat sukupolvenvaihdosta. Tässä blogikirjoituksessa keskitymme suosiolahjan soveltamiseen.

Ennakkoperintö sukupolvenvaihdoksessa

Sukupolvenvaihdokset toteutetaan usein verovetoisesti. Tämä tarkoittaa, että järjestelyn toteuttamistapaa ohjaa vahvasti verolainsäädännön erityiset sukupolvenvaihdoshuojennukset.

Sukupolvenvaihdostilanteissa on myös huomioitava mahdolliset myöhemmin realisoituvat perintöoikeudelliset vaikutukset. Perintöoikeudessa lähtökohtana on rintaperillisten, eli lasten, yhdenvertainen kohtelu. Ennakkoperintö on vainajan elinaikanaan rintaperilliselle antama lahja, joka otetaan huomioon perinnönjaossa. Henkilö voi lahjaa antaessaan määrätä, että lahjaa ei ole pidettävä ennakkoperintönä. Perintökaaren 6:1.1 mukaan rintaperillisen saama lahja oletetaan ennakkoperinnöksi (positiivinen ennakkoperintäolettama), jos muuta ei ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttu tarkoitetun. Olettama perustuu ajatukseen, ettei lahjoittaja halua suosia lahjoituksellaan yhtä rintaperillistä muiden kustannuksella; toisin sanoen taustalla on ajatus perillisten yhdenvertaisuudesta. Toisaalta ennakkoperintösäännöksissä on myös tunnustettu perittävän oikeus määrätä varallisuudestaan.

Perittävä voi määräyksellään kumota positiivisen ennakkoperintäolettaman. Toisin sanoen lahjoittaja voi määrätä, että lahjaa ei tule ottaa laskennallisesti huomioon jäämistönarvoa laskettaessa. Perittävä voi KKO:n vahvistaman kannan mukaisesti myös muuttaa tahtoaan antamansa lahjan ennakkoperintöluonteesta.

Määräys, jonka mukaan lahjaa ei tule pitää ennakkoperintönä, voidaan antaa lahjakirjassa lahjaa annettaessa, testamentissa tai vapaamuotoisesti. Ennakkoperintönä ei oteta huomioon tavanomaista lahjaa, joka ei ole epäsuhdassa lahjanantajan oloihin, kuten tavanomaista merkkipäivälahjaa. Ennakkoperintönä ei myöskään pidetä isälle tai äidille lapsen elättämisestä, kasvattamisesta ja kouluttamisesta aiheutuneita kustannuksia. Lapsen koulutukseen laitetuista erityisistä kuluista voidaan tehdä kohtuullinen vähennys.   

Huolimatta perittävän määräyksestä, jonka mukaan rintaperilliselle annettua lahjaa ei tule ottaa ennakkoperintönä huomioon, on kuitenkin mahdollista, että lahja huomioidaan jäämistön jaossa suosiolahjana tai testamenttiin rinnastuvana lahjana.

Suosiolahjasäännös vahvistaa yhdenvertaisuutta ja suojelee lakiosaperillistä

Lainsäädännön (Perintökaaren 7:3.3:n) mukaan: "Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu."

Suosiolahjasäännös sisällytettiin perintökaareen vahvistamaan lakiosaperillisten yhdenvertaisuutta perinnönjaossa. Säännös suojaa rintaperillisen oikeutta perintöön ylittäen perittävän oikeuden määrätä omaisuudestaan.

Milloin kyseessä on suosiolahja?

Lahjaa ei voine katsoa suosiolahjaksi, ellei lahjoituksessa ole mukana suosimistarkoitusta. Suosimistarkoituksen toteennäyttäminen johtaa usein tulkinnallisiin ongelmiin ja oikeusriitoihin. Suosimistarkoituksen tutkimista vaikeuttaa myös, että asian kannalta ainoa ensi käden tietoa omaava henkilö on perittävä.

Oikeuskirjallisuudessa on nostettu esiin suosiolahjan tunnusmerkistöön liittyviä tulkintaongelmia, mutta oikeuskäytännöstä ei löydy yksiselitteistä kantaa, mistä suosiolahjan tunnistaisi.

Perittävän itsemääräämisoikeuden sekä perintökaaren tasajaon periaatteen ja rintaperillisten lakiosaoikeuden ristiriidassa ensisijaisiksi kysymyksiksi nousee, oliko lahjoittajalla "oikeuttamisperuste" antaa lahjoitus vain yhdelle tai useammalle rintaperillistä muiden rintaperillisten jäädessä ilman lahjoitusta. Lisäksi tulee tutkia, onko lahjansuosiotarkoituksen olemassaolon vastaisia perusteita.

Sukupolvenvaihdos, jossa esimerkiksi vain yksi lapsista jatkaa yritystoimintaa, on järjestely, jonka yhteydessä perintöoikeudelliset näkökohdat tulee huomioida jo järjestelyn toteuttamisvaiheessa, jotta myöhemmiltä riidoilta voidaan välttyä.

Suosiolahjan tunnusmerkistön tulkinnassa ei tule keskittyä pelkästään suosimistarkoituksen olemassaoloon, vaan huomioon on otettava myös muun muassa perittävän mahdollinen tarkoitus turvata oma toimeentulo tai yrityksen toiminta. Suosiolahjasäännös näyttää nykymuodossaan vaativan, että perittävä pyrkii saavuttamaan omat tarkoitusperänsä käyttämällä lain tarjoamat mahdollisuudet saattaa kaikki rintaperillisensä mahdollisen tasavertaiseen asemaan vaarantamatta muita omia tarkoitusperiä.

Suosiolahjasäännöksen suoja korostaa perittävän tahdonilmaisujen ja pyrkimysten dokumentointia. Pelkästään lahjankirjan ilmaus ”tätä lahjaa ei tule ottaa ennakkoperintönä huomioon”, ei kerro vielä oikeastaan mitään perittävän pyrkimyksistä tai tarkoitusperistä.

Lisäksi on mahdollista, että positiivisen ennakkoperintöolettaman kumoava lausahdus ilman muita perusteita kääntyy itseään vastaan ja tuomarin mielestä lausahdus puoltaa suosimistarkoituksen olemassaoloa. Jäämistösuunnittelun yhteydessä on syytä korostaa perittävän tarkoitusperien selventämistä esimerkiksi testamentissa ja listata niitä toimia, joihin perittävä on ryhtynyt turvatakseen rintaperillisten tasavertaisen kohtelun. Painoarvoa harkinnassa on annettava myös sille, että sukupolvenvaihdos voi toimia oikeuttamisperusteena myös suosiolahjaa vastaa argumentoitaessa.

On tärkeää tunnistaa, milloin lahja voidaan katsoa suosiolahjaksi. Suosimistarkoituksen todistaminen voi olla haastavaa, ja usein lopullinen päätös jää tuomarin harkintaan. Sukupolvenvaihdoksissa, joissa esimerkiksi vain osa lapsista jatkaa yritystoimintaa, perintöoikeudelliset näkökohdat on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa, jotta mahdollisilta riidoilta voidaan välttyä.

Haluatko kuulla lisää?

Mikäli sukupolvenvaihdoksen suunnittelu kiinnostaa tai on ajankohtaista, osallistu webinaariimme, jossa käymme sukupolvenvaihdosta läpi helposti ymmärrettävien käytännön esimerkkien kautta.

Webinaarissa vastaamme mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Miten voit säästää huomattaviakin summia suunnittelemalla sukupolvenvaihdoksen etukäteen?
• Miksi nyt on hyvä hetki aloittaa sukupolvenvaihdoksen suunnittelu?
• Mitkä ovat eri tavat toteuttaa sukupolvenvaihdos perhe- tai harvainomisteisissa yrityksissä?
• Mitkä ovat vaihtoehtoihin liittyvät näkökulmat verotuksen osalta?
• Millaisia verohuojennusmahdollisuuksia sukupolvenvaihdoksissa on?
• Miten voit tunnistaa sukupolvenvaihdosjärjestelyihin liittyvät ongelmakohdat ajoissa?