Kohdennettu varojen jako SVOP-rahastosta

Verohallinto on hiljattain päivittänyt ohjeensa, joka koskee sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvaa varojenjakoa. Päivitetyn ohjeen mukaan varoja voidaan palauttaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta kohdennetusti sijoituksen tehneelle osakkaalle.

Aiemmin suunnattua varojen palauttamista sijoitetun vapaan pääoman rahastosta on pidetty suosivana osingonjakona, josta on tietyissä olosuhteissa voinut aiheutua kaksinkertainen verotus. Nykyään varoja voidaan jakaa kohdennetusti yhtiön sijoitetusta vapaasta omasta pääomasta (SVOP-rahasto), varojen jako verotetaan jaon vastaanottajan näkökulmasta tavallisen pääoman palautuksen verotussääntöjen mukaisesti, eli joko osinkona tai tietyissä olosuhteissa myyntinä. Sijoitetun vapaan oman pääoman kohdennetun palauttamisen soveltamisala on kuitenkin Verohallinnon uudessa ohjeessa rajattu tiukasti. Mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää Verohallinnon ohjeessa määriteltyjen ehtojen huomioimista jo siinä vaiheessa, kun sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sijoitetaan varoja.

SVOP-rahasto yhtiöoikeuden näkökulmasta

Osakeyhtiölain mukaan yhtiö voi jakaa varojaan tietyin ehdoin. Ehdot suojelevat erityisesti velkojia. Yksi sallituista varojenjaon muodoista on sijoitetun vapaan oman pääoman palauttaminen. Tässä keskitymme tarkastelemaan SVOP-rahaston varojen kohdennettua jakamista.

SVOP-rahasto on osa osakeyhtiön omaa pääomaa ja sen tarkoitus on tarjota joustavuutta yhtiön rahoituksessa ja investoinneissa sekä mahdollistaa pääoman palauttaminen osakkeenomistajille. Rahasto voi kasvaa esimerkiksi yhtiön perustamisen tai osakeannin aikana. SVOP-rahastoon voidaan kirjata myös vastikkeettomia sijoituksia tai yritysjärjestelyiden yhteydessä saatavia varoja.

Yhtiön varojenjakoa säätelee osakeyhtiölaki, jonka mukaan varojen tulee olla jakokelpoisia, yhtiön maksukykyinen ja maksukyvyn ei saa vaarantua jaon seurauksena. Varojenjaossa on otettava huomioon taloudelliset muutokset tilinpäätöksen jälkeen.

Varojen jakaminen tapahtuu pääsääntöisesti osakeomistuksen suhteessa. Poikkeuksellisesti, yhtiöjärjestyksessä voidaan määritellä erilaiset varojenjaon periaatteet eri osakelajeille. Osakkeen omistajat voivat myös yksimielisellä päätöksellä päättää kohdennetusta varojen jaosta. Yleensä SVOP-rahastosta varoja palautetaan osakeomistusten suhteessa, mutta yhtiöjärjestyksen tai osakkeenomistajien päätökseen perustuva kohdennettu palauttaminen on myös mahdollista.

Kohdennetun varojenjaon verotus

Verolainsäädännössä ei ole erityisiä säännöksiä varojenjaon verotuksesta, lukuun ottamatta työpanososinkoa. Yhtiöjärjestyksen perusteella voidaan soveltaa erilaisia varojenjaon periaatteita. Verotuskäytännössä on usein sovellettu suosivan osingonjaon verotusta, mikä on voinut johtaa kaksinkertaiseen verotukseen.

Verohallinnon uuden ohjeen mukaan, tietyin ehdoin, kohdennettu varojenjako SVOP-rahastosta verotetaan tavallisten periaatteiden mukaan. Ohjeistus edellyttää, että

1. Palautettavat varat ovat peräisin vastikkeettomasta pääomansijoituksesta.
2. Varat palautetaan sijoituksen tehneelle osakkeenomistajalle.
3. Varoja jaetaan vain sijoitetun määrän verran.
4. Pääomasijoitus on pitänyt jo sijoituksen tekemisen yhteydessä yksilöidä yhtiöjärjestyksessä, osakassopimuksessa tai muussa osakkaiden välisessä sopimuksessa, siten että alkuperä on osoitettavissa selkeästi.
5. Pääomasijoituksen tekemisen yhteydessä on pitänyt sopia, että, jos vapaan pääoman rahastosta jaetaan varoja, jotka ovat peräisin vastikkeettomasta pääomansijoituksesta, varoja ei jaeta osakeomistuksen suhteessa, vaan varat palautetaan sijoituksen tekijälle.
6. Pääomansijoitusta ei voida pitää sijoituksen tehneen osakkaan lahjana muille osakkaille.

Ehtoja on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, täyttää jälkeenpäin. Tämän vuoksi ehtojen huomioiminen on tärkeää jo sijoitusta suunniteltaessa.

Mikäli pääomanpalautusta halutaan käsitellä saajansa verotuksessa luovutuksena, pitää huomioida myös tuloverolain ja elinkeinoverolain asettamat vaatimukset luovutuksena kohtelulle. Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään veronalaisena luovutuksena siltä osin kuin verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus, jos

1. pääomansijoituksen tekemisestä on kulunut enintään kymmenen vuotta varoja jaettaessa
2. verovelvollinen esittää TVL45a §:ssä tai EVL 6c §:ssä tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä luotettavan selvityksen.

Varojenjaon käsitteleminen luovutuksena edellyttää siten verovelvollisen antamaa luotettavaa selvitystä siitä, että:

1. Varoja jakava yhtiö ei ole julkisesti noteerattu osakeyhtiö
2. Varat ovat peräisin pääomansijoituksesta
3. Pääomansijoitus palautetaan sen tehneelle henkilölle
4. Sijoituksen tekemisestä ei ole kulunut yli kymmentä vuotta

Verotuksen palvelut asiantuntijan varmuudella

Varojen jakoon sijoitetun vapaan pääoman rahastosta liittyy paljon ehtoja ja sääntelyä. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa kohdennetun palauttamisen ja luovutuksena verottamisen edellytykset jo siinä vaiheessa, kun pääomansijoitusta suunnitellaan. Me Gallantilla autamme mielellämme suunnittelussa ja asiakirjojen laadinnassa.