Kesälomakausi lähestyy – Mitä työnantajan on hyvä tietää vuosilomiin liittyen?

Lomakausi, jonka aikana vuosilomat pääsääntöisesti pidetään, alkaa 2.5. ja päättyy 30.9. Vuosilomat, niiden pitäminen ja maksaminen, herättää useita kysymyksiä niin työnantajissa, yrittäjissä kuin työntekijöissäkin. Vuosilomalaki on suurelta osin pakottavaa oikeutta, siksi työnantajan on hyvä tietää ja tunnistaa erityisesti lomiin liittyvät velvollisuudet ja oikeudet.

Loman ajankohta ja siitä sopiminen

Vuosiloman sijoittamisen tavoitteena on lain näkökulmasta aina työntekijöiden kuuleminen ja pyrkiminen sopimiseen. Loppujen lopuksi on kuitenkin työnantajan velvollisuus huolehtia siitä, että vuosiloma pidetään lain sallimissa rajoissa.

Vuosiloman sijoittamisesta voidaan aina sopia – toki vain laissa säädetyillä keinoilla. Jos vuosiloman ajankohdasta ei sovita ollenkaan, voi työnantaja määrätä vuosiloman ajankohdan tietyin rajoituksin. Työnantajan velvollisuus on kuitenkin huolehtia, että työntekijä ylipäänsä pitää vuosilomaa, ja että vähintään 12 päivää siitä pidetään yhtäjaksoisesti.

On tärkeää muistaa sopia niistä asioista, joista pitää tai voi sopia – ja huomioida, että on asioita, joista ei voi sopia lainkaan.

Vuosiloman pitäminen perhevapaan aikana

Vuosilomat tulee pitää lain määrittelemissä rajoissa myös pidemmän poissaolon, esimerkiksi perhevapaiden, aikana. Pidemmät poissaolot eivät lain mukaan mahdollista lomien siirtämistä hamaan tulevaisuuteen, ellei erikseen sovita vuosiloman säästämisestä.

Poissaolosta huolimatta työnantajan ja työntekijän tulee sopia loman pitämisestä niin kuin muidenkin työntekijöiden kanssa, ja viime kädessä työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan vuosilomalain asettamissa rajoissa. Vuosilomalaki ei estä vuosiloman antamista vanhempain- tai hoitovapaan aikana.

Lasketaanko lauantait lomapäiviksi?

Lomalauantait herättävät helposti monenlaisia kysymyksiä. Vuosilomalaki ei tunne niin sanottua lomalauantaita, eikä laissa määrätä käytettäviksi tiettyä määrää lauantaita. Sen sijaan puhutaan arkipäivistä ja vuosilomalain mukaan lauantai lasketaan arkipäiväksi. On siis tärkeää huomioida lauantait tilanteissa, joissa sovittu loma-ajankohta sisältää sellaisia päiviä, jotka eivät lain mukaan voi olla vuosilomapäiviä. Tällaisia päiviä ovat esimerkiksi juhannusaatto, juhannuspäivä, sekä monet pyhäpäivät pääsiäisen ja joulun aikaan. Mikäli vuosiloma sijoittuu juhannusviikolle, pitää myös käyttämättä jäävän lauantain kohtalosta sopia.

Voiko loma alkaa vapaapäivänä?

Vuosilomiin liittyen on hyvä muistaa ns. kolmen päivän sääntö. Kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa sijoittaa ilman työntekijän suostumusta niin, että lomapäivä osuu työntekijän työvuorolistan mukaiselle vapaapäivälle. Lomaa ei saa myöskään ilman työntekijän suostumusta määrätä alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos se johtaa lomapäivien vähenemiseen.

Voiko vuosiloman saada rahana?

Vuosilomalaki ei mahdollista vuosiloman maksamista rahana kuin muutamassa nimenomaisesti säädetyssä poikkeustilanteessa. Näistä tilanteista yleisin on vuosiloman maksaminen lomakorvauksena työsuhteen päättyessä. Vuosiloman ansainta- tai laskentasäännöistä ei voi sopia toisin – ellei asiasta sovita työntekijän eduksi.

On tärkeää muistaa, että lomarahat tai niihin liittyvät lomarahavapaat eivät perustu vuosilomalakiin, vaan käytössä olevaan työehtosopimukseen tai yrityksen vakiintuneeseen käytäntöön. Lomarahavapaita pidettäessä on huolehdittava siitä, ettei sovita mitään sellaista, mistä ei ole työehtosopimuksen mukaan mahdollista sopia. Siksi on hyvä tarkistaa työehtosopimusmääritykset.

Vuosilomapalkkojen laskeminen ei tapahdu nappia painamalla

Vuosilomapalkkojen laskentasäännöt voivat tuntua sekavalta, sillä laskentatapoja on erilaisia. Lomapalkkoja voidaan laskea kokoaikatyön kuukausipalkasta, osa-aikatyön kuukausipalkasta, keskipäiväpalkan perusteella tai prosenttiperusteisesti.

Lomapalkkoihin vaikuttavat myös lisäpalkat ja laskennalliset palkat. Lisäksi erilaiset työehtosopimukset tuovat mukanaan oman mausteensa lomapalkan laskentaan. Viimeisimmän vuosilomalain uudistuksen jälkeen on laskennassa pitänyt ottaa huomioon myös mahdolliset lisävapaapäivät. Muutostilanteet ovat usein tulkinnanvaraisia ja sattumanvaraisia; esimerkiksi siirtyminen osittaiselle hoitovapaalle voi johtaa laskentatavan muutokseen kolmena eri lomanmääräytymisvuotena. Ei siis mikään ihme, jos tuntuu siltä, että lomapalkkojen laskenta on vähän kuin arpajaiset.

Vuosilomapalkan laskentaan liittyy usein myös erilaisia muutostilanteita. Lain mukaan lähtökohtana lomapalkan laskennassa on lomallelähtöhetken palkka, mutta lisäksi vuosilomapalkka lasketaan sen palkanlaskentatavan perusteella, jota työntekijään sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä, eli 31.3. Jälleen kannattaa kuitenkin huomioida sopimisen mahdollisuus – mikäli työntekijä on esimerkiksi lomalle jäädessään kuukausipalkkainen, on aina mahdollista sopia kirjallisesti siitä, että laskennassa käytetään lomallelähtöhetken kuukausipalkkaa ja sovelletaan kuukausipalkan laskentasääntöjä.

Työnantajamielikuvan näkökulmasta on hyvä ottaa huomioon, että työntekijöitä kohdellaan muutostilanteissa tasapuolisesti, ja että työntekijän etu huomioidaan – vaikka laki ei siihen pakottaisikaan.

Kaipaatko neuvoja vuosilomiin liittyen?

Jätä meille yhteydenottopyyntö, mikäli kaipaat apua vuosilomiin tai muuhun palkanlaskentaan liittyen. Asiantuntijamme auttavat mielellään!