Käyttöomaisuusosakkeiden verovapaa luovuttaminen
Käyttöomaisuusosakkeiden verovapaa luovuttaminen on exit-malli, jota kannattaa suunnitelmallisesti tavoitella
Yhteisön omistamien käyttöomaisuusosakkeiden luovutus on verovapaa, jos elinkeinoverolain edellytykset täyttyvät. Vaikka yrityksen myyminen eli exit ei tällä hetkellä olisikaan ajankohtaista, kannattaa käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen mahdollinen verovapaus pitää mielessä, sillä ennakoimalla on mahdollista saavuttaa huomattavia hyötyjä. Verovapaalla käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitolla ei ole ylärajaa.
Mitä osakkeita voidaan luovuttaa verovapaasti?
Käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen verovapauden edellytykset on säädetty elinkeinoverolaissa. Osakkeet on mahdollista luovuttaa verovapaasti, mikäli luovutettavat osakkeet on omistettu vähintään vuoden ajan. Osakeomistuksen suuruuden pitää olla vähintään kymmenen prosenttia ja osakkeiden pitää kuulua luovuttajan käyttöomaisuuteen. Luovutettava yhtiö ei saa olla kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiö tai yhtiö, jonka toiminta pääasiassa on kiinteistöjen omistamista tai hallintaa, eikä luovuttaja saa olla yhteisö joka pääasiassa harjoittaa pääomasijoitustoimintaa.
Lisäksi luovutuksen kohteena olevan yhtiön tulee olla kotimainen yhtiö, EU-alueella sijaitseva yhtiö tai yhtiön tulee sijaita maassa, jonka kanssa Suomella on verosopimus osinkotulojen kahdenkertaisen verotuksen poistamisesta.
Edellä mainituista edellytyksistä ovat yleensä yksiselitteisiä luovutettavan yhtiön kotimaa, sen liiketoiminnan luonne, omistusaika ja omistusosuus. Yleensä luovutuksen verovapautta pohdittaessa tulkittavaksi jää se, mihin omaisuuslajiin osakkeet luovuttajan verotuksessa kuuluvat. Usein on tulkinnanvaraista kuuluvatko osakkeet luovuttajan verotuksessa käyttöomaisuuteen, vai ovatko luotettavat osakkeet kenties vaihto-omaisuutta, rahoitusomaisuutta tai niin sanottua muuta omaisuutta.
Käyttöomaisuusosakkeiden tunnusmerkit
Käyttöomaisuusosakkeen keskeisin tunnusmerkki on se, että ne ovat yhteisön elinkeinotoiminnan käyttöön tarkoitettua omaisuutta. Kun kyse on osakkeista, on käyttöomaisuusosakkeen edellytyksenä se, että osakkeiden omistaminen on jollain tavalla palvellut tai palvelee luovuttajan elinkeinotoimintaa.
Osakkeiden luokittelulla käyttöomaisuuteen on jonkin verran merkitystä myös luovuttajan omalla näkemyksellä ja sillä, miten osakkeita on käsitelty esimerkiksi luovuttajan kirjanpidossa, mutta oikeus- ja verotuskäytännössä on kuitenkin erityisesti painotettu liiketoiminnallista ja hallinnollista yhteyttä luovuttajan ja luovutettavan yhtiön välillä. Tyypillisesti tulkintatilanteessa verovapaus jää kiinni nimenomaan liiketoiminnallisen yhteyden puuttumisesta.
Osakkeen luokittelussa käyttöomaisuuteen on merkitystä myös tarkoituksella, jota varten osakkeet on alun perin hankittu yhteisön omistukseen. Kun jo hankintaa tehtäessä tiedetään, että kyse on käyttöomaisuusosakkeista, kannattaa liiketoiminnallista ja hallinnollista yhteyttä määrätietoisesti rakentaa, ylläpitää ja edelleen kehittää. Yhtiöiden välillä tulee olla liiketoimia ja myös liiketoimiin perustuvaa laskutusta.
Tyypillisesti käyttöomaisuusosakeyhtiön ja sitä omistavan yhteisön välillä voi olla esimerkiksi kone- ja kalustovuokrausta, toimitilavuokrausta, hallintopalveluita, liiketoiminnan kehittämistä tai erilaisia konsernin tukitoimintoja, kuten taloushallintoa, rahoitusta, myyntiä, markkinointia tai IT-palveluita. Selkeimmillään liiketoiminnallinen yhteys on silloin kun konsernissa on useita tytäryhtiöitä toisiaan lähellä olevilta toimialoilta ja liiketoiminnallinen yhteys on sekä tytäryhtiöiden että emoyhtiön välillä ja yhtiöiden välisten liiketoimintojen tuottamiseen osallistuvat muutkin yhtiössä työskentelevät kuin osakkaat.
Liiketoiminnallisen yhteyden huomiointi osakevaihdossa ja muissa yritysjärjestelyissä sekä osakkeita hankittaessa
Yhteisön hankkiessa omistukseensa osakkeita on syytä heti aluksi tarkastella mitä tarkoitusta varten osakkeet on hankittu sekä mihin omaisuuslajiin ne kirjanpidossa ja verotuksessa kuuluvat. Käyttöomaisuusosakkeiden verovapaa luovutus edellyttää, että luovutettavasta yhtiöstä omistetaan vähintään kymmenen prosenttia, mutta usein käyttöomaisuusosakekysymyksiä pohditaan osana konsernirakennetta.
Konsernirakennetta kannattaa suunnitella huolella ja oiva tapa konsernirakenteen rakentamiseen on osakevaihto, joka oikein toteutettuna on veroneutraali yritysjärjestely. Osakevaihdolla on tietyin edellytyksin mahdollisuus kasvattaa yhtiön jakaman pääomatulo-osingon määrää. Osakevaihdon suurin hyöty ei kuitenkaan ole tehokkaampi osingonjako, vaan ketterä konsernirakenteen luominen. Konsernirakenne mahdollistaa liiketoiminnan kehittämisen ja riskien hallinnan.
Konsernin emoyhtiön myymien käyttöomaisuuteen kuuluvien tytäryhtiöosakkeiden luovutusvoitto on verovapaa edellä kuvattujen edellytysten täyttyessä. Konsernia rakennettaessa on syytä huomioida liiketoiminnallinen ja hallinnollinen yhteys alusta saakka osana järjestelyä, jotta mahdollinen exit voidaan toteuttaa verotehokkaasti.
Aloita suunnittelu jo osakkeita hankkiessa
Käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen pohtiminen etukäteen kannattaa ja oma näkemys on syytä vahvistaa Verohallinnolta haettavalla ennakkoratkaisulla
Käyttöomaisuusosakkeita hankittaessa ja luovuttaessa suunnittelu on olennaisessa osassa. Kun suunnittelu aloitetaan jo osakkeita hankittaessa, voidaan varmistaa, että yhtiöiden välillä on riittävä liiketoiminnallinen yhteys.
Kun käyttöomaisuusosakkeiden luovuttaminen tulee ajankohtaiseksi, kannattaa oma perusteltu näkemys luovutusvoiton verovapaudesta varmentaa myös Verohallinnolta ennakkoratkaisulla jo ennen osakkeiden luovuttamista. Näin vältytään monelta harmilta.
Jos luovutus on jo ehtinyt tapahtua ja ennakkoratkaisu on jäänyt hakematta ennen luovutusta, on ennakkoratkaisun hakeminen ennen veroilmoituksen määräaikaa vielä mahdollista. Vaikka luovutus olisikin jo tapahtunut, on ennakkoratkaisun hakeminen kannattavaa, jotta veroilmoitus on mahdollista täyttää oikein ja vältytään ikäviltä seuraamusmaksuilta.
