Kumppani kasvuyhtiön talousjohtamiseen

Liiketoimintasiirto. Tase-ennuste. Suoriteperusteinen kirjanpito ja provisiomalli. Kiihdytetyn kasvun tulosennuste. Aktivoinnit taseeseen. Hallitusraportti. Business Finland -rahoitushakemus…

Tätä kaikkea ja paljon muuta pitää sisällään kasvuyhtiön toimitusjohtajan arki, kun kyse on yrityksen talouden suunnittelemisesta ja johtamisesta. Mutta mistä löytää aika tähän kaikkeen? Entäpä riittääkö oma osaaminen? Onko ajankäyttö järkevää? Eikö kaiken fokuksen tulisi olla asiakkuuksissa, strategiatyössä ja ihmisten johtamisessa? Kysymyksiä on ilmassa enemmän kuin vastauksia.

Tätä dilemmaa taisin pohtia jo toista vuotta, kunnes sain hallitukselta rohkaisun harkita controllerin palkkausta yritykseen. Vielä (toistaiseksi) kahden pienehkön yrityksen näkökulmasta asiassa oli kutenkin hienoinen ristiriita. Odotustasomme controllerin ammattitaidolle olisi hyvin korkea, joten kustannustehokkaan juniorin palkkaaminen ei olisi mahdollista. Toisaalta ajatus ottaa täysipäiväinen resurssi työmäärän suhteutettuna ei tuntunut järkevältä.

Ulkoista vain ne asiat, jotka itse jo osaat?

Tämä vääristynyt ajatusmalli siitä, mitä kannattaa ulkoistaa, oli iskostunut päähäni vuosien varrella. Enpä olisi voinut olla enempää väärässä. Vaikka kyse on ns. tukitoiminnoista, on esimerkiksi talous-, IPR- ja juridiikkaosaaminen muuttunut etenkin teknologiayhtiöillä liiketoimintakriittiseksi ydintekemiseksi. Ainakin jos yrityksesi tavoitteena on jollain tapaa kansainvälistyminen tai kasvun rahoitukseen on mahdollisesti tarkoitus hyödyntää sijoittajia.

Nämä realiteetit huomioiden syntyi ajatus hyödyntää palvelumallia. Todellisena tavoitteena oli kuitenkin löytää tiimiimme tasavertainen jäsen, eli ei ”ulkoistettua resurssia” sanan kylmässä merkityksessä. Avoimuus, luottamus ja rehellisyys ovat yrityksemme peruselementtejä ja niiden tuli olla myös yhteistyön kulmakiviä kumppania valitessa. Henkilön tulee olla aina pulssilla, mikä mahdollistaa proaktiivisen toiminnan.

Proaktiivisuus onkin tyypillisesti ulkoistuksen hankaluus. Se kun tarkoittaa käytännössä henkilön omaehtoisia päätöksiä ja tekemistä, mikä taas on yhtä kuin laskutus. Juuri tämän vuoksi halusimme, että kumppanimme on kollegana osana tiimiämme. Kollega, joka vastaanottaa äänettömät signaalit ja viestit, joiden perusteella osaa tehdä ja ehdottaa myös tekemisen prioriteetit. Kumppani näkee tekemisensä tulokset ja vaikutukset käytännön tasolla, oli kyse sitten onnistumisista tai virheistä.

Käytä siis riittävä aika kumppanin valintaan. Kumppani on samaan aikaan yritys, jolta ostat palvelua. Kohtaavatko arvot omiesi kanssa? Kuitenkin kumppani on lopulta enemmän kuin yritys, se on henkilö, jonka otat kollegaksesi. Kumppanin valinta muistuttaakin pitkälti enemmän rekrytointiprosessia kuin ostoprosessia.

Kumppanuudessa avoimuus ja luottamus ratkaisevat

Käytä oma aikasi asiakkaisiin ja johtamiseen. Ole rohkea ja käytä kumppaneita myös strategisesti tärkeiden positioiden hoitamisessa, jos haluat yrityksesi olevan parhaita omalla alallaan. Käytä kumppanin valintaan riittävästi aikaa. Ole avoin ja luota. Jos toinen ei lunasta luottamusta, niin luovu heti.