Hyvä tietää kirjanpidosta: Miksi kirjanpitoa tehdään?

Hyvä tietää kirjanpidosta: Miksi kirjanpitoa tehdään?

Hyvä tietää kirjanpidosta -blogisarjassa kerromme asioita, joita yrittäjän on hyvä tietää kirjanpidosta.

Kirjanpito on laaja kokonaisuus, johon nivoutuu monta eri lakia, asetusta, ohjetta ja lausuntoa. Näitä noudattamalla opimme, miten tehdä kirjanpitoa. Aiheesta löytyy myös kiitettävä määrä tietoa, mikä on ymmärrettävää: teemme asioita oikein, kun osaamme vastata kysymykseen ”miten?”.

Huomattavasti vähemmän tietoa ja pohdintaa löytyy kuitenkin siitä, miksi kirjanpitoa ylipäätään tehdään. Voi olla, että vastauksen oletetaan olevan liian ilmeinen tai arvoton. Miksi-kysymykseen kuitenkin kannattaisi aina käyttää aikaa, vaikka kolmevuotiaat tekevätkin kaikkensa sen maineen tahraamiseksi. Teemme oikeita asioita silloin, kun osaamme vastata miksi-kysymykseen. Ja kaikkihan me haluamme tehdä asioita oikein ja myös tehdä oikeita asioita. Ihmisten keksimien asioiden taustalla on aina jokin syy, joten pureudutaan tämän tekstin ajaksi syihin kirjanpidon taustalla.

Tämä kirjoitus on Hyvä tietää kirjanpidosta -blogisarjan ensimmäinen osa. Blogisarjassa kerromme asioita, joita yrittäjän on hyvä tietää kirjanpidosta.

Kirjanpidon merkitys

Asioille voi olla monia syitä ja monesti vastaus riippuu näkökulmasta. Objektiivista ankkuria voi kuitenkin hakea historiasta, eli miksi kirjanpito on ylipäätään keksitty. Todetaan heti alkuun, että se ei ole kirjanpidon osalta ihan itsestään selvää. Kirjanpidon historia on lähes yhtä pitkä kuin kirjoituksen historia, mutta vielä internetinkin aikana tietoa siitä saa kaivaa painavien bittikivien alta. Jopa kaikkien aikojen merkittävin kirjanpidon dokumentaatio, ensimmäinen yksityiskohtainen kuvaus kahdenkertaisesta kirjanpidosta, on vain yksi kappale renessanssin aikaisessa matematiikan kirjassa. Nykyään kaikki yritykset ja yhteisöt kaikkialla kuitenkin tekevät pääosin kahdenkertaista kirjanpitoa, tai minimissään jonkinlaista kirjanpitoa, joten ihan merkityksettömästä asiasta ei ole kyse.

Miksi kirjanpitoa sitten tehdään? Minulla oli tähän selkeä vastaus, kun yhdeksän vuotta sitten pikkupoikana aloin tekemään kirjanpitoja: työ on konkreettista ja siitä maksetaan minulle. Vastaus kuvaa varmasti lähes kaikkea työtä, mutta monelle tekijälle tämä syy on todella tärkeä ja pätevä siitä huolimatta. Juurisyyksi siitä ei kuitenkaan ole, koska kirjanpidon pitkä tarina olisi katkaistu jo aikoja sitten, jos sillä olisi merkitystä vain tekijöilleen.

Kirjanpitovelvollisuus koskee jokaista yrittäjää

Jokaiselle yrittäjälle on selvää, että kirjanpitoa tehdään, koska laki velvoittaa siihen. Vaihtoehtoa ei ole, vaikka kirjanpidon tekemättä jättäminen tuntuisikin houkuttelevalta. Kirjanpito on peruste verolaskelmille, joten verotuloista elävälle toimijalle – kuten valtiolle – kirjanpito ei ole pelkästään merkityksellistä, vaan elinehto.

Ensikosketus kirjanpitoon tuleekin monelle todennäköisesti juuri verottajan näkökulman kautta, kun historian tunneilla tulee muinaiset verotusjärjestelmät vastaan. Myös fiktiossa verottajan ja verotettavan välisestä konfliktista riittää tarinankerronnallisia aineksia melkein tarinaan kuin tarinaan. Oman kokemuksen mukaan, konnotaatio on kuitenkin lähes aina negatiivinen. Joko meillä on riistävä verokarhu tai omaa etuaan itsekkäästi pönkittävä veronkiertäjä.

Kirjanpito, pelkkä pakollinen paha?

Kirjanpidon tekijä hyötyy työpaikastaan ja verottaja hyötyy verotuloistaan, joten jääkö verotettavalle osapuolelle – yrittäjälle – muuta kuin tappio kärsittäväksi? Näin voi hyvinkin olla. Jos toiminta on riittävän hallittavaa ilmankin, niin kirjanpito voi silloin jäädä yrittäjälle pelkästään pakolliseksi pahaksi.

Tuskinpa kovinkaan moni tekee monimutkaista oman henkilökohtaisen elämän kirjanpitoa, koska me tyypillisesti tiedämme omat tulot, menot, varat ja velat kohtuullisen pienellä vaivalla. Kirjanpidon tärkeys yrittäjälle korostuukin, kun hallittavien asioiden määrä lisääntyy. Silloin avuksi tarvitaan jonkinlainen malli talouden tilanteesta ja sitähän se kirjanpito pohjimmiltaan on: malli taloudellisesta todellisuudesta. Oli asia mikä tahansa, niin todellisuuden ymmärtämiselle on todella korkea motiivi: todellisuuden ymmärtäminen mahdollistaa paremmat päätökset ja toimet kuin sen ymmärtämättömyys.

"Kirjanpito auttaa ymmärtämään yrityksen taloutta ja tekemään parempia päätöksiä yrityksen eteen.
Kirjanpidon perusteella voidaan laatia budjetteja ja ennusteita.
Kirjanpidon tärkein tehtävä on tuottaa tietoa yritykselle itselleen."

Taloushallintoliitto

Kirjanpito mahdollisuuksien tarjoajana

Minulla on arvaus Mesopotamian aikaisista kirjanpidon motiiveista, mutta syyt tiettyjen kirjanpidon edistysaskelien takana ovat kristallinkirkkaita.

Otetaan esimerkiksi runollisen kaunis kahdenkertainen kirjanpito. Sitä ei ole alun perin tehty kirjanpitäjille tai verottajalle, vaan yrittäjälle itselleen. Kahdenkertaista kirjanpitoa on tehty eri puolilla maailmaa eri kauppiaiden toimesta. Metodi on ikään kuin odottanut löytäjäänsä eikä se tullut ylhäältä alas yhden gurun sanelemana, vaan alhaalta ylös yhden gurun dokumentoitavaksi. Gurun – tässä tapauksessa fransiskaanimunkki Luca Paciolin – tehtäväksi jäi koostaa metodi yksityiskohtaisesti yksiin kansiin, josta se on helpommin kaikkien hyödynnettävissä.

Kahdenkertainen kirjanpito tarjosi paremman ja luotettavamman metodin talouden kuvaamiseen, joka ei vain mahdollistanut parempia päätöksiä, vaan paremmat mahdollisuudet ylipäätään. Se nimittäin avasi aivan erilaiset ovet luotonsaannille ja samalla mahdollisti koko pankkitoiminnan kehityksen.

Kirjanpito auttaa ymmärtämään todellisuutta

Kirjanpito on merkittävä osa ihmiskunnan historiaa ja kehitystä, vaikka se tuntuukin enemmän näkymättömältä taustavaikuttajalta. Kirjanpitoa voi tehdä myös väärin, kun siihen aletaan soveltaa taiteellista luovuutta. Kirjanpidon hyöty voi myös olla yksilölle aidosti kyseenalaista. Otan edelleen eri näkökulmat kirjanpidosta ja sen merkityksestä avosylin vastaan. Väitän kuitenkin, että meillä ei olisi kirjanpitoa, ainakaan nykymuodossaan, jos taustalla ei olisi aitoa halua ymmärtää todellisuutta. Paljon sen jalompaa syytä minun on hankala keksiä asioiden tekemiseen ja se on selkeä vastaukseni näin yhdeksän vuoden jälkeen, edelleen pikkupoikana.

Blogisarjan seuraavassa kirjoituksessa kerromme, miksi kirjanpito on yrityksellesi hyvä asia ja miksi se kannattaa nähdä ennemminkin mahdollisuutena kuin pakollisena pahana.

Lue koko Hyvä tietää kirjanpidosta -blogisarja:

Miksi kirjanpitoa tehdään?
Hyvä vai paha kirjanpito?
Pahamaineinen selvittelytili
Kuittimerkinnät
Tulkinnanvaraiset alueet
Yrittäjä: Jääkö talous aina viimeiseksi?
Voiko kirjanpitäjä tietää liikaa?

Me voimme auttaa kirjanpidon vaatimuksissa

Kirjanpitovelvoitteet riippuvat yrityksen koosta ja yritysmuodosta. Me voimme auttaa sinua täyttämään kirjanpidon vaatimukset. Kirjanpidon asiantuntijamme varmistavat, että yrityksesi taloushallinto perustuu oikeelliseen ja ajantasaiseen tietoon sekä sisältää tarvittavat dokumentit.

Mikäli tarvitset apua kirjanpidon kanssa, jätä yhteydenottopyyntö. Me autamme mielellämme!

Aiheeseen liittyvät julkaisut

Jere Värri

Financial Advisor

Yhteystiedot

jere.varri@gallant.fi

Jere Värri

Ota yhteyttä

Heräsikö kysymyksiä palveluistamme tai ratkaisuistamme? Ota yhteyttä. Tulemme yrityksesi tueksi niin muutostilanteisiin, kasvuun kuin arkeen.