Osingonjako muussa muodossa kuin rahana – Osinko in natura
Tapahtuipa osingonjako sitten rahana tai in natura, on noudatettava osakeyhtiölain varojen jakamista koskevia säännöksiä.
Yleensä osakeyhtiön voitonjako päätetään rahamääräisenä. Myös osinko suoritetaan yleensä rahasuorituksena. Ei ole kuitenkaan estettä sille, että varojenjako toteutetaan muuna omaisuutena, kuten esimerkiksi arvopapereina tai kiinteistönä. Tällöin kyseessä on osinko in natura. Tällainen varojenjaon toteuttaminen on harvinaisempaa, mutta näin poikkeusaikana moni saattaa tulla pohtineeksi, miten osingonjaon voisi toteuttaa, kun rahavarat voivat olla merkittävästi aiempaa vähäisemmät.
Tässä kirjoituksessa nostamme esiin rahassa jaettavan osingon vaihtoehtoja, jotka voivat olla merkittäviä osingonjaon mahdollistajia koronan muuttamassa taloudellisessa toimintaympäristössä, kun rahavaroista voi monessa osakeyhtiössä olla niukkuutta, vaikka yhtiö olisi vakavarainen.
Osinko rahana vai in natura
Tapahtuipa osakeyhtiön varojenjako sitten rahana tai in natura -muodossa, on noudatettava osakeyhtiölain varojen jakamista koskevia säännöksiä. Myös varojen jakamisen perusedellytysten on oltava kunnossa. Näitä perusedellytyksiä ovat muun muassa riittävien jakokelpoisten varojen olemassaolo, varojen jaon perustuminen viimeisimpään vahvistettuun, ja jos yhtiössä on tilintarkastaja, tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Varojenjako, tapahtui se sitten missä muodossa tahansa, ei myöskään saa vaarantaa yhtiön maksukykyä.
Osinkojen käsittely verotuksessa
Osinko in natura -tilanteissa osingon määrää päätettäessä osingon suuruus määritellään rahamääräisenä ja osingonmaksu tapahtuu muuta kuin rahaa käyttäen joko kokonaan tai osittain. Jos in natura -osinko aiheuttaa jakavalle yhtiölle tuloveroseuraamuksia, jotka suoraan aiheutuvat osingonjaosta, kuten esimerkiksi piilevän arvonnousun realisoitumisen vaikutus tulokseen, pitää tämä seikka huomioida päätöksenteossa. Omaisuuden siirtymistä yhtiöltä osakkeenomistajille pidetään verotuksessa luovutuksena. Tällöin siirtyvä omaisuus arvostetaan sen käypään arvoon sillä hetkellä kun osinko on nostettavissa. On hyvä kuitenkin huomata, että jos jaetaan in natura -osinkona osakkeenomistajille sellaisia elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen kuuluvia osakkeita, jotka yhtiö voisi luovuttaa verovapaasti, ei osinkoa jakavalle yhtiölle muodostu veronalaista tuloa.
Yhdenvertaisuus osinkojen jaossa
Osakkeenomistajien osakeyhtiölaissa säädetyn yhdenvertaisuuden kannalta asiaa tarkastellen on katsottu, että osinkona jaettavan varallisuuden tulee olla eri osakkeenomistajille samanarvoista, mikä estää jakamasta osinkona vain joillekin osakkeenomistajille käyttökelpoisia esineitä. Jaettava varallisuus ei saa myöskään koostua niin suurista esineistä, että jaon yhteydessä muodostuisi osakkeenomistajien välille yhteisomistussuhteita, elleivät he nimenomaisesti ole antaneet tähän suostumuksensa.
Muuna kuin rahana tapahtuvassa varojen jaossa saattaa käytännössä syntyä tilanteita, joissa yksimieliset osakkeenomistajat päättävät, että he saavat varojenjaossa keskenään erilaista omaisuutta. Esimerkiksi yhtiön omistama liikehuoneisto jaetaan osinkona tietylle osakkaalle ja muille osinko jaetaan rahana. Tällaisissa varojenjakotilanteissa on jaettavan omaisuuden arvostamisen osalta varmistuttava osakkeenomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta. Tietoisesti päätetystä suosivassa varojenjaossa on syytä ottaa huomioon se, että osakkeenomistajien verotus voidaan toimittaa yhtiöoikeudellisesta päätöksenteosta poikkeavalla tavalla. Osinko-oikeudestaan luopuvaa osakasta voidaan verottaa hänelle kuuluvasta osinko-osuudesta, samoin suosiva voitonjako voi laukaista esimerkiksi lahjaverotuksen poikkeuksesta osingonjaosta etua saavien osakkaiden kohdalla.
Osingonsaajalle muuna kuin rahana saatu osinko arvostetaan sen saantohetken käypään arvoon. Saantohetkellä tarkoitetaan käytännössä ajankohtaa, milloin osinko on ollut nostettavissa. On hyvä muistaa, että jos saatu omaisuus on varainsiirtoverotuksen alaista omaisuutta, kiinteistöjä tai arvopapereita, on osingonsaajan suoritettava myös varainsiirtoveroa omaisuuden käyvästä arvosta. Jos osinkona saadaan julkisesti noteeratun yhtiön osakkeita, on niiden käypä arvo osakkeen kyseisen päivän (osinko nostettavissa) painotettu keskihinta.
Osinkona saadun omaisuuden hankintahinta sitä edelleen myöhemmin luovutettaessa, on omaisuuden käypä arvo kokonaisuudessaan, vaikka osa osinkotulosta olisikin ollut verovapaata tuloa.
Mikäli tarvitset neuvoja yrityksenne laki– tai veroasioissa, voit jättää meille yhteydenottopyynnön.