Huolehdi itsestäsi ja henkilöstöstäsi työterveyshuollon avulla
Työterveyshuollon järjestäminen yritykselle ja yrittäjälle.
Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara ja henkilöstön työkyky yrityksen toiminnan edellytys. Sama pätee tietysti myös yrittäjään. Työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöille työterveyshuollon palvelut. Yrittäjälle työterveyshuolto sen sijaan on vapaaehtoista, mutta omasta terveydestä ja työturvallisuudesta huolehtiminen turvaa yrittäjän arkea. Sen kautta yrittäjä luo yritykselleen paremmat mahdollisuudet menestyä.
Tämä kirjoitus tarjoaa työnantajalle ja yrittäjälle hyödyllistä tietoa yrityksen ja yrittäjän työterveyshuollon järjestämisestä.
Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukipilarina
Yksi työnantajan tärkeimpiä kumppaneita arjessa on työterveyshuolto. Hyvän yhteistyön aloittamisen kannalta on tärkeää panostaa niin palveluiden hankintaan, järjestämiseen kuin sopimuksen tekemiseen. Palveluntarjoajaa etsittäessä työterveyshuollon ammattilaiset auttavat löytämään yrityksellenne juuri sopivat palvelut, toteuttamalla omaa ohjaus- ja neuvontavelvoitettaan. Työterveyshuollon asiantuntijat osallistuvat henkilöstön riskien, kuormitusten ja altistusten kartoittamiseen, samalla arvioiden myös mahdolliset vaarat työympäristössä.
Työterveyshuollon tavoite
Työterveysyhteistyön tavoitteena on edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä tukea työntekijöiden työ- ja toimintakykyä. Jotta tavoite saavutetaan yhdessä, sopimuksen ja palveluiden laajuuden kokonaisuudessa määritellään myös eri osapuolien valtuudet ja vastuut sekä yhteistyön suuntaviivat. Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään kustannuksellaan työterveyshuollon työstä ja työoloista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työnantajalla on eniten tietoa työntekijöidensä työnkuvasta ja tärkeää on saada se tutuksi myös työterveyshuollolle.
Sopimus yrityksen ja työterveyshuollon välillä
Kun yritys aloittaa yhteistyön työterveyshuollon kanssa, käydään yhdessä asiantuntijan kanssa keskustelua työn luonteesta sekä nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeista. Sopimuksen osalta pohditaan sen laajuus eli tarjotaanko henkilöstölle lakisääteinen työterveyshuolto, vai sen lisäksi myös sairaanhoito- tai muut mahdolliset terveydenhuoltopalvelut, jotka ovat vapaaehtoisesti järjestettäviä. Pandemia-aika on nostanut myös etäpalvelut arvoonsa ja useat palveluntarjoajat ovat kehittäneet niitä palvelukokonaisuuteensa. Ne ovat usein kustannustehokas vaihtoehto verrattuna vastaanotolla käymiseen työpäivän aikana ja tarjoavat henkilöstön arkeen joustoa, kun palvelut ovat saatavissa kotisohvalta tai työpaikalta käsin.
Työterveyspalveluiden laajuus
Palveluiden laajuudesta keskustellaan yleensä neuvotteluissa ja niistä sovitaan viimeistään sopimusta tehtäessä, kun on kuultu työterveyshuollon ammattilaisten arvio kyseisen organisaation palvelukokonaisuudesta. Työterveyshuollon kustannuksia on vaikea arvioida ilman työpaikkaselvitystä ja ammattilaisten kanssa järjestettyjä neuvotteluita. Pelkkä työntekijämäärä ei auta ennakoinnissa, vaan kokonaisuudessaan työterveyshuollon kustannuksiin vaikuttavat esim. yrityksen toimiala, työn laatu ja toimipisteiden sijainti. Joillain toimialoilla, kuten esim. rakennus- tai siivousala, esiintyy erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa työtä, mikä velvoittaa säännöllisiin terveystarkastuksiin. Tällaisten riskialojen fyysinen kuormitus on helppo tunnistaa, mutta yhä useammalla alalla on myös psykososiaalisia kuormitustekijöitä, jotka jäävät helposti huomioimatta. Ne tunnistetaan työpaikkaselvitystä tehtäessä, työterveyshuollon ammattilaisten toimesta. Työnantajalle Kela korvaa osan työterveyshuollon kustannuksista.
Työnantajan vastuu palveluiden järjestämisestä
Työnantajan vastuulla on järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Mikäli yrityksessä työskentelee vain YEL-yrittäjiä, on työterveyshuollon järjestäminen vapaaehtoista. Jos yrityksessä työskentelee yksikin työntekijä, on työterveyshuolto järjestettävä ja toimenpiteet (kuten työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma) pakollisia. Työntekijän työsuhteen muodolla, kestolla tai työtunneilla ei ole tässä tapauksessa merkitystä. Työterveyshuollon järjestämisvelvoitetta valvoo työsuojeluviranomainen ja sen laiminlyönnistä voidaan tuomita sakkorangaistukseen.
Yhteistyön käynnistäminen
Työterveyshuollon yhteistyön käynnistyessä ensimmäisen kolmen kuukauden aikana kartoitetaan tärkeimmät suuntaviivat yhteistyölle. Niitä ovat työpaikkaselvityksen sekä toimintasuunnitelman tekeminen. Sopimusta tehtäessä on sovittu myös esim. käyttöön otettavista sähköisistä palveluista sekä tietojen käsittelemisestä. Yhteistyön ensimmäinen varsinainen toimenpide on kattavan työpaikkaselvityksen tekeminen. Selvitys toimii pohjana työterveyshuollon toiminnalle työpaikalla ja tarkoituksena on selvittää työn sekä työpaikan olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset työntekijöiden terveydelle.
Työpaikkaselvitys antaa pohjan toimintasuunnitelmalle
Työpaikkaselvitystä käytetään toimintasuunnitelman laatimisen pohjana ja siinä otetaan huomioon esim. työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormitus sekä tapaturmiin liittyvät riskit työssä. Toimintasuunnitelma sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet, työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet. Tällaisia ovat esim. terveystarkastukset ja ensiapuvalmiuden turvaaminen. Työterveyshuollon on hyvä olla tietoinen myös työpaikan käytännöistä esim. poissaolojen suhteen ja työhön paluuseen liittyvien joustojen mahdollisuuksista. Toimintasuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään vuosittain, sillä vuoden aikana tehdään työpaikkakäyntejä sekä muita mahdollisia työterveyshuollon suorittamia selvityksiä ja myös esim. työnantajan toiminnan kasvu saattaa vaikuttaa työterveyshuollon tarpeisiin. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman liitteitä voivat olla esim. päihdeohjelma ja varhaisen välittämisen malli.
Toimintasuunnitelmaan kirjataan yhteistyössä myös työterveyshuollon tavoitteet toimintasuunnitelman kaudelle. Niitä voivat olla esim. henkilöstön jaksamisen tukeminen muutostilanteessa, tuki- ja liikuntaelinoireiden ehkäiseminen ja ergonomisten olosuhteiden parantaminen. Työterveyshuollon asiantuntijoille muodostuu näkemys näistä tavoitteista usein työpaikkaselvitystä tehtäessä ja käytyjen neuvottelujen perusteella. Organisaation ja työterveyshuollon yhteinen vuosisuunnitelma sisältää yhteistyötapaamiset joissa toimintaa suunnitellaan, mahdolliset työhyvinvointiin liittyvät kyselyt ja niiden tulosten purkamisen, työsuojelutoimikunnan kokoukset, kustannus- ja sairauspoissaoloraporttien läpikäyntiin liittyvät yhteiset toimintatavat, Kelan korvaushakemukseen liittyvän toimintatavan, vuoden aikana suunnitellut työpaikkaselvitykset, lakisääteiset terveystarkastukset, työhöntulotarkastukset, muut palvelut kuten rokotukset jne.
Työterveyshuolto turvaa niin henkilöstön kuin yrittäjänkin arkea
Parhaimmillaan yhteistyö työterveyshuollon kanssa on kilpailuvaltti, joka parantaa henkilöstön työ- ja toimintakykyä. Silloin jaat yhteistyökumppanisi kanssa huolesi ja yhdessä pystytte kääntämään toiminnan ennalta ehkäisevään suuntaan. Samalla työnantaja välttyy monilta suorilta ja epäsuorilta kustannuksilta, turvaten henkilöstöään niin tapaturmilta kuin jaksamisen haasteilta.
Toimimme yritysten tukena erilaisissa henkilöstöhallinnon tehtävissä. Mikäli tarvitset neuvoja, voit jättää meille yhteydenottopyynnön.
