Miten kiristyvät raportointivelvoitteet vaikuttavat yritystoimintaan?

Yritystoiminta kasvaa ja kehittyy muun maailman mukana, eikä siksi yllätä ketään, että myös yritystoiminnasta on tullut erittäin kompleksista. Tämä näkyy yritystoiminnan harjoittamisen vaikeutena kaikkien toimialakohtaisten sääntöjen keskellä sekä vero- että talousraportoinnin alati monimutkaistuvalla kentällä. Nykypäivänä yritystoiminnan harjoittaminen vaatii uskomattomia kykyjä hallita ja omaksua erilaisia kokonaisuuksia – tai vastaavasti kykyä delegoida ja luottaa muihin ihmisiin. Osaksi juuri tästä syystä oman yhteistyökumppanin löytäminen voi osoittautua kultaakin arvokkaammaksi.

Ihan hirveästi en kärjistä sanoessani, että suurin osa harmaan talouden torjunnasta, tai muiden taloudellisten epäkohtien korjaamisesta, tapahtuu aina rehellisten yritysten kustannuksella. Tämä näkyy merkittävänä raportointivastuiden kasvuna eri ulkoisten sidosryhmien suuntaan. Tehtävätaakkaa ei suinkaan helpota se, että osa raportointivelvoitteista ovat luonteeltaan reaaliaikaisia, tai ainakin siihen tulevaisuudessa pyrkiviä. Lisäksi raportoitavat tiedot voivat olla luonteeltaan tai yksityiskohtaisuudeltaan sellaisia, joita yritys ei ole tottunut tuottamaan. Siksi raportointivelvoitteiden täyttäminen vaatii sekä resursseja että tarvittavia ominaisuuksia käytettäviltä taloushallinnon ja talouden työkaluilta.

Vastuullinen yritystoiminta

Yritystoiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa, eli tuottaa mahdollisimman paljon hyvää yrittäjille ja muille yritysten sidosryhmille, mutta myös taloudellisesti vastuullista. Taloudellisen hyödyn maksimoiminen keinoja kaihtamatta ei enää onneksi ole mahdollista, vaan käytössä olevan työkalupakin järeimmät vasarat ja vääntimet on korvattu hienostuneimmilla työkaluilla.

Tyypillisesti taloudellista vastuullisuutta tutkitaan yritystoiminnan vaikutuksilla niiden omistajiin sekä eri sidosryhmiin. Taloudellinen vastuullisuus kuvaa yrityksen aikaansaamia vaikutuksia sen sidosryhmien talouteen sekä yrityksen keskeisiä vaikutuksia sitä ympäröivään yhteiskuntaan. Paras tapa toteuttaa taloudellista vastuullisuutta on lisätä yrityksen toiminnan läpinäkyvyyttä, jolloin se on myös erittäin tehokas viestinnän työkalu. Parhaimmillaan tämä viesti tavoittaa asiakkaat, rahoittajat ja median, sillä onhan se aina hyvää julkisuutta, kun voidaan helposti osoittaa yrityksen rooli niin veronmaksajana, työllistäjänä kuin muuna paikallisen hyödyn tuottajana.

Vastuullisuuden mittaaminen ja vastuullisuusraportointi

Miten taloudellista vastuullisuutta sitten mitataan? Jotta taloudellista vastuullisuutta voidaan raportoida, pitää sitä pystyä jotenkin mittaamaan. Näin ollen usein raportoinnin ensimmäisenä haasteena onkin vastuullisuusdatan kerääminen ja vastuullisuusmittareiden määrittäminen. Jatkuvan kiireen keskellä käy usein niin, että yritys omilla teoillaan päätyy heikentämään oman vastuullisuusraportointinsa tehokkuutta keskittymällä väärään dataan tai mittareihin. Yksinkertaisimmillaan näin voi tapahtua, kun yritys ei tunnista datasta oleellisia seikkoja ja päätyy mittaamaan epäolennaisuuksia. Yksi tärkeimpiä vastuullisuusraportoinnin tehtäviä on raportoitavan tiedon vertailtavuus muiden yritysten kanssa. Mikäli toinen yritys raportoi sitä ja toinen tätä, eivät raportit ole keskenään vertailukelpoisia – silloin työhön käytetty aika ja vaiva valuvat hukkaan.

Koska on selvää, että taloudellisen vastuullisuuden raportointi on työlästä, kannattaa valmistunutta raporttia hyödyntää myös yrityksen itsensä kehittämisessä. Nimittäin parhaimmillaan raportti toimii myös yrityksen johdon työvälineenä sekä auttaa vastuullisuuden johtamisessa ja vastuullisuustyön seurannassa. Kun raportointia hyödynnetään myös yrityksen omassa toiminnassa, saadaan ylimääräiseksi raportointivastuuksi mielletty raportti valjastettua tehokkaampaan käyttöön.

Taloudellisesta vastuullisuudesta kestävään liiketoimintaan 

Taloudellinen vastuullisuus ja kestävä liiketoiminta ovat käytännössä toistensa synonyymejä. Molemmilla tarkoitetaan huomiointia liiketoiminnan vaikutuksista sen ympäristöön, ihmisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Yritystoiminta on hyvällä pohjalla, kun taloudellinen tulos pystytään maksimoimaan kestävästä ja vastuullisesta liiketoiminnasta tinkimättä.

Tiedätkö, miksi kestävä liiketoiminta ja vastuullisuusraportointi ovat olleet viime aikoina niin paljon pinnalla? Keskustelu aiheen ympärillä on kiihtynyt tuoreen EU-sääntelyn, eli kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive), myötä. Direktiivistä käytetään myös lempinimeä ESG-direktiivi. Tämän uuden direktiivin myötä uudet ESRS-standardit (European Sustainability Reporting Standards) tekevät tuloaan ja omalta osaltaan lisäävät huomattavallakin tavalla yritysten raportointivastuita, sillä direktiivi velvoittaa yhä useampia yrityksiä Suomessa raportoimaan vastuullisuudesta osana toimintakertomuksiaan.

Direktiivin voimaanastuminen on vaiheittaista, koskettaen ensin vuoden 2024 tietojen osalta suuryrityksiä, eli listayhtiöitä, jotka työllistävät yli 500 työntekijää, samoin kuin pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Vuoden 2025 tietojen osalta raportointivelvoite syntyy muille suuryrityksille, joilla liikevaihto ylittää 40 M€ ja tase ylittää 20 M€ tai jotka työllistävät yli 250 työntekijää. Muut listatut PK-yritykset astuvat puolestaan raportoinnin piiriin vuoden 2027 tietojen osalta.

Vaikka tässä vaiheessa tilanne onkin se, että useimpien yritysten osalta ESG-raportointi on vain yksi lisävelvoite kaukaisessa tulevaisuudessa, saattaa asia tulla vastaa jo aiemmin. Nimittäin isot yritykset saattavat alkaa velvoittamaan vastaavanlaista raportointia omilta alihankkijoiltaan, osana omaa vastuullisuusraportointiaan. Tämän ketjun seurauksena ESG-raportointi tulee todennäköisesti koskettamaan yllättävän montaa yritystä.

Yritysvastuullisuus osana yrityskauppaa

Vaikka tämänhetkinen talouden tilanne onkin hidastanut yrityskauppoja, ei yrityskauppojen tekeminen missään nimessä ole kokonaan tyrehtynyt. Nykypäivänä ostokohteen taloudellisen tilanteen arviointi on erittäin tarkka ja yksityiskohtainen prosessi. Osittain tämä johtuu velkarahan kohonneista kustannuksista ja sen mukanaan tuomasta varovaisuuden korostamisesta. Yrityskaupoilla tulisi olla aina varovainen, eikä sen pitäisi olla vain velkarahan kustannusten aiheuttama poikkeus.

Ostokohteen arvioinnissa suoritettava erillinen DD-projekti (Due Diligence) tarkoittaa käytännössä huolellista ostokohteen läpikäyntiä ennen sen ostoa. Projektissa kiinnitetään huomiota ostokohteen talouteen, oikeudellisiin asioihin, veroasioihin sekä henkilökuntaan ja tekniseen puoleen. Tarkoituksena on saada aikaan mahdollisimman objektiivinen kuva ostokohteesta, mikä helpottaa ostokohteen hinnoittelussa ja ostopäätöksen teossa. DD-projekteissa yritystoiminnan vastuullisuuden sekä ESG-raporttien laadinnan prosessien ja raporttien laadun merkitys kasvaa jatkuvasti.

ESG-raportti itsessään antaa kattavan kuvan yrityksen vastuullisuudesta ja kestävyyden tilasta, mikä on kiistatta tärkeää ja mielenkiintoista informaatiota myös yrityskauppaneuvotteluissa.

Lopuksi

On sitten kyse vastuullisuusraportoinnista tai yritystoiminnan ja talouden hyvästä pidosta, on äärimmäisen tärkeää, että kaikki riittävä ja oikea tieto on raportoinnin käytettävissä. Apuna ajan ja vaivan keskittämisessä oikeisiin ja merkittäviin asioihin toimii kaksoisolennaisuusanalyysi. Tässä analyysissa otetaan huomioon sekä yrityksen vaikutukset yhteiskuntaan että yhteiskunnan vaikutukset yritykseen. Mikäli esim. kiertotalous ei analyysin perustella ole oleellinen asia yritykselle ja yhteiskunnalle, ei sitä tule mitata osana ESG-raportointia, vaan sen voi huoletta jättää ulkopuolelle.

Avaan vielä lopuksi ESG-raportoinnin kolme osa-aluetta, jotka lisäksi auttavat meitä kaikkia muodostamaan kattavamman kokonaiskuvan:

• E (Environment) kattaa yritystoiminnan vaikutukset ympäristöön.
• S (Social) kattaa sosiaaliset aiheet, joiden mukaan raportoidaan tiedot omasta työvoimasta, arvoketjun työntekijöistä ja vaikutuksista vähemmistöihin sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. S-osiossa on kaikille pakollisena omaan henkilöstöön liittyvien tietojen raportointi.
• G (Governance) kattaa kaikki hallinnolliset teemat liittyen harjoitettavaan yritystoimintaan.

Älä jää painimaan raportoinnin haasteiden kanssa yksin, vaan ota rinnallesi asiantunteva ja luotettava kumppani!