Yritysten kannattaa hyödyntää ”alv-laina”
Kasvuhakuisten yritysten kannattaa hyödyntää mahdollisuus omien arvonlisäverojensa ”lainaamiseen” valtiolta. Valtion kannattaisi laajentaa huomattavasti Verohallinnon yrityksille tarjoamaa alv-kertymää eli satsata kasvuun ja työpaikkoihin, kirjoittaa Max Gylling Kauppalehden Puheenvuorossa.
Suomen Verohallinto on jo moneen kertaan osoittanut mukautumiskykynsä digikehityksen kärjessä, ennakkoluulottomasti uusia mahdollisuuksia tarjoten. Tätä samaa kiitettävää sarjaa täydentää yritysten koronakriisin myötä saama tilaisuus hyödyntää omia arvonlisäverojaan.
Viime vuonna tarjottiin yrityksille ensimmäistä kertaa mahdollisuus ”lainata” omia jo maksettuja tai maksuun tulevia alvejaan. Menettely on ensisijaisesti pelastusrengas maksuvaikeuksiin joutuneille yrityksille, ja hyvä niin.
Samalla kyse on kuitenkin myös erinomaisesta kasvun paikasta kasvuhakuisille yrityksille. Verohallinto keventää tarjottuun maksujärjestelyyn tarttuvien yritysten koron 2,5 prosenttiin. Tämä merkitsee pk-yrityksille edullista investointimahdollisuutta juuri nyt, kun käynnistyvään kasvubuumiin on tarpeen päästä kiinni.
Valtiolta saatava ”alv-laina” voi tarkoittaa yhtä lailla parempia resursseja uusien ihmisten palkkaamiseen kuin vaikkapa yrityksen digitaalisten kyvykkyyksien kehittämiseen. Kohteena voivat olla esimerkiksi ohjelmistohankinnat tai työntekijöiden koulutus. Korkeakorkoista velkaa ottaneet yritykset saavat tilaisuuden maksaa kalliita lainoja pois ja käyttää vapautuvat resurssit kasvuun.
Suomessa on jopa kymmeniä tuhansia yrityksiä, joiden perustoiminta on terveellä pohjalla, mutta joiden mahdollisuus saada rahoitusta on kriisin myötä akuutisti heikentynyt. Tällaisille yrityksille voi lämpimästi suositella tarttumista tilaisuuteen.
Tähänastisten koronatukien hakeminen on ollut yrityksille työteliästä ja tulos epävarma. Valtion ja Verohallinnon tarjoama mahdollisuus on aivan poikkeuksellinen: nopea ja tehokas tapa saada yrityksille joko helpotusta vaikeuksiin tai ihanteellisesti tilaisuus uuteen kasvuloikkaan.
Merkitys kansantaloudelle voi olla huomattava. Varsinkin, jos Verohallinto saa liikkumavaraa laajentaa yrityksille tarjottua mahdollisuutta nykyisestä 45 päivän aikaikkunasta. Tällä hetkellä yritys saa mukaan ”lainaan” eli maksujärjestelyyn kaikki järjestelyn tallentamishetkellä erääntyneet verot sekä seuraavien 45 päivän sisällä erääntyvät verot ja työnantajasuoritukset.
Jos tätä aikaikkunaa laajennettaisiin puoleen vuoteen asti, yritysten kyky työllistää ja loikata paremmilla digivalmiuksilla kiinni kasvuun parantuisi radikaalisti. Valtion tarjoaman ”alv-lainan” kokoluokka pysyy yrityskohtaisesti automaattisesti oikeana, koska perustana on joka tapauksessa yrityksen itse omalla asiakastyöllään luoma kassavirta.
Puolen vuoden aikajänteellä laajennettu maksujärjestely tarjoaisi 24 prosentin alveja maksaville yrityksille takaisin käyttöön karkeasti kahdeksasosan niiden vuotuisesta liikevaihdosta. Summa suurenee sitä mukaa, mitä enemmän yritykseltä on kertynyt työnantajasuorituksia. Käytännössä koko tämä miljardiluokan potti palautuisi jopa moninkertaisena kansantalouteen uusien työpaikkojen tuomina verotuloina ja kilpailukykyisempien yritysten parempina tuottoina.
Onko Suomella varaa jättää näin yksinkertainen mahdollisuus kasvuun ja uusiin työpaikkoihin käyttämättä? Malli on jo osoittautunut käytännössä hyvin toimivaksi, vain kokoluokka pitää vielä saada kasvatettua kansantaloudellisesti optimaaliselle tasolle. ”Alv-lainan” laajentaminen on siksikin perusteltua, että koronavaikeudet ovat sulkeneet yrittäjiltä pankkien ovia, eli yksityinen markkina ei ole toiminut rahoituksessa tehokkaasti.
”’Alv-lainan’ laajentaminen on siksikin perusteltua, että koronavaikeudet ovat sulkeneet yrittäjiltä pankkien ovia.”
Verohallinnon älykkään mallin sisäänrakennettu oikeasuhtaisuus tarkoittaa, että riski pysyy vähintäänkin kurissa. Yritysten riski jopa oleellisesti pienenee. Alkavaan kasvubuumiin paremmin resurssein mukaan pääsevien yritysten maksukyky todennäköisesti huomattavasti paranee. Lisäksi kalliista luotoista vapautuminen olisi paitsi yritysten myös koko kansantalouden etu.
Alvien ja työantajasuoritusten hyödyntäminen takaisin yritysten tarpeisiin on valtiovallalta uniikki idea kansainvälisestikin. Yrittäjille tilanne on epätavallinen: yleensä verokarhu koetaan aivan muuksi kuin edullisen rahoituksen tarjoajaksi.
Vaikka valtio ei laajentaisikaan tällä haavaa elokuun loppuun asti voimassaolevaa maksujärjestelykokonaisuutta, sen merkitystä yrittäjille ei pidä aliarvioida. Tulevaisuuteen katsoen pienilläkin asioilla voi olla suuri merkitys, muutamankin kuukauden ajalta omaan käyttöön palautuvat maksut jopa ratkaisevia yrityksen kasvulle.
Verot ja velat on tietenkin aina maksettava. Sitä totuutta tämä tilanne ei muuta. Totta on silti sekin, että Verohallinnon kautta voidaan nyt luoda kansantalouteen kipeästi kaivattua kasvupotentiaalia ja ennen kaikkea uusia työpaikkoja – toivottavasti mahdollisimman laajassa mitassa.
Lainaa verottajalta. Alvien ja työantajasuoritusten hyödyntäminen takaisin yritysten tarpeisiin on valtiovallalta uniikki idea kansainvälisestikin, kirjoittaa Max Gylling.
