Korona: Ravintoloiden ja liikuntatilojen sulkemiset - työnteon estyminen

Korona: Ravintoloiden ja liikuntatilojen sulkemiset - työnteon estyminen

Mitä tämä tarkoittaa työnantajan näkökulmasta ja miten työnantaja voi toimia tilanteessa?

Suomen hallitus on ilmoittanut, että ravintolat suljetaan osassa maata 9.3.2021 alkaen määräajaksi. Sulkuvelvoite on voimassa kolme viikkoa ja päättyy 28.3.2021. Ravintoloiden ja liikuntatilojen sulkeminen tarkoittaa sitä, että työnantajan mahdollisuus tarjota työtä vähenee. Mitä tämä tarkoittaa työnantajan näkökulmasta ja miten työnantaja voi toimia tässä tilanteessa?

YT-neuvottelut lomauttamisesta

Vuosi sitten voimaan tuli poikkeuslaki, joka mahdollisti lomautukset nopeassa aikataulussa ilman YT-neuvotteluja ja salli myös määräaikaisen työntekijän lomauttamisen. Tämä poikkeuslaki oli kuitenkin voimassa vain 31.12.2020 saakka, joten nyt lomautuksissa tulee edetä normaalissa YT-lain ohjaamassa järjestyksessä ja aikataulussa, mikäli yhtiön työntekijöiden määrä on yli 20 hlöä (eli YT-lakia sovelletaan). Määräaikaista työntekijää työnantaja ei voi lomauttaa.

Työnteon estyminen ja palkanmaksun keskeyttäminen

Mikäli työ on täysin keskeytynyt johtuen siitä, että alueellinen viranomainen sulkee ravintolan tai liikuntatilan kokonaan, on kyseessä este, johon työnantaja ei ole voinut vaikuttaa. Tällöin työnantaja voi keskeyttää työnteon ja palkanmaksun ilmoituksella. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että päätös tilan sulkemisesta ja näin ollen työnteon keskeytymisestä, on viranomaisen, eikä yrittäjän (työnantajan) itsensä. Kaikki toiminta, joka on suoraan viranomaisen ohjeella kielletty, voidaan tulkita osapuolista riippumattomaksi.

Koronaviruksen aiheuttamat ravintoloiden ja liikuntatilojen sulkemiset ovat sellaisia poikkeuksellisia ja työnantajasta riippumattomia syitä, joissa yrittäjät voivat soveltaa työsopimuslakia. Tällöin työnantajalla on siis palkanmaksuvelvollisuus käytännössä 14 vuorokauden ajan esteen alkamisesta, vaikka koronaviruksen edellä mainitut vaikutukset kestävät pidempään.

Työsopimuslain kohtaan voi vedota vain, jos työntekijän työtä ei voida tehdä lainkaan vaan estyminen on kokonaista. Työnteon estymisestä ei kuitenkaan välttämättä ole kyse kaikilla työntekijöillä, esimerkiksi hallinnollisissa tehtävissä työskentelevillä, joilla työ vain vähenee.

Mikäli koko toiminta on keskeytynyt viranomaisten päätöksen noudattamisesta johtuen, on mahdollista, että koko henkilöstöön voidaan soveltaa työsopimuslain kohtaa, jossa palkanmaksuvelvoite on olemassa vain 14 vuorokautta esteen aikana.

Muiden työntekijöiden kohdalla tilanteissa, jossa kyse on työn vähenemisestä eikä estymisestä, palkanmaksu- ja työvelvoite tulisi lähtökohtaisesti käsitellä lomautuksen tai mahdollisen irtisanomisen kautta.

Mikäli tarvitset neuvoja, voit jättää meille yhteydenottopyynnön.

Aiheeseen liittyvät julkaisut

Nina Katajainen

Head of Accounting Services

Nina Katajainen

Ota yhteyttä

Heräsikö kysymyksiä palveluistamme tai ratkaisuistamme? Ota yhteyttä. Tulemme yrityksesi tueksi niin muutostilanteisiin, kasvuun kuin arkeen.